13.5.1943

Huono sää, vähän lentotoimintaa. Venäläiset hyökkäävät saksalaisia vastaan.

Lentolaivue 34:

Sää: täysin pilvistä, myöhemmin päivällä ajoittaista tihkusadetta, näkyväisyys kohtalaisen huono.

Lentotoiminta
Torj. lento 2 MT 3.45-4.30 Lavansaaren-Suursaaren alueelle, ei kosketusta.
Torj. lento 2 MT klo. 6.45-7.45 samalle alueelle, ei kosketusta. Vihollisen lentotoiminta suuntautui saksalaisia aluksia vastaan Tytärsaaren tienoilla.
Konetilanne 5/2.

Kaksi kirjaa

Hugo Valpas, Surinaa idästä

Hugo Valppaan Surinaa idästä käsittelee jatkosodan ensikuukausia lentoreportterin näkökulmasta. Omistamani painoksen yksityiskohtana on kansilehdelle kirjoitettu viesti kirjan ensimmäiselle omistajalle, kuka lienee ollutkin:

Saulille jouluna 1941
Mirja-täti ja Kaarlo-eno

Kannustakoon tämä kirja sinua aikanaan tekoihin isänmaan puolesta!

Tartuin kirjaan toiveikkain mielin, sillä pidin sen asetelmaa mielenkiintoisena. Ulkopuolisen haastattelijan ja havainnoitsijan perspektiivi voisi avata mielenkiintoisia näkökulmia sodan lentotoimintaan, erityisesti kun haastatteluja ei tehdä 10-20 vuotta sodan jälkeen, vaan keskellä kiivainta hyökkäysvaihetta.

Asiassa on kuitenkin muutamia esteitä. Yhtäältä julkaisemisajankohta. Kirja käsittelee vuoden -41 hyökkäysvaihetta, ja se on putkahtanut kustantajalta ulos jo saman vuoden joulukuussa. Kirja on luonnollisesti mennyt sensuurin läpi, ja kirjallisten arvojen lisäksi on merkinnyt sen propagandistinen arvo. Ihme kyllä, varsinaista sankaripaatosta on vähemmän kuin esimerkiksi Joppe Karhusen teoksissa, jotka sentään on kirjoitettu sodan jälkeen. Vaikka varsinainen propagointi keskittyykin vuoden verran ryssän vallassa olleiden alueiden täydellisen rappiotilan ihmettelyyn (mikä ilmeisesti olikin totta), on TK-mies  ollut varmasti tietoinen siitä, millaisia tarinoita kotirintamalle halutaan kertoa.

Toisen ongelman aiheuttavat lentäjät itse, jotka eivät mielellään puhu omista saavutuksistaan. Yleisin vastaus on, ettei haastateltava ymmärrä miksi häntä haastatellaan, ja ettei hänellä ole mitään kertomista. Tästä syystä heistä on vaikeata saada irti juuri muuta kuin se, mitä tarkkaan ottaen milläkin lennolla on tapahtunut. On ymmärrettävää, ettei sotatilanteessa elävä sotilas voi oman mielenrauhansa vuoksi käydä kovin syvälliseksi läpikäymiensä tilanteiden tiimoilta, mutta kenties reportteri voisi. Surinaa idästä olisi pitänyt kirjoittaa sodan aikana, ja julkaista pitkä aika sodan jälkeen, jolloin oltaisiin voitu noudattaa kirjallisia arvoja. Voisin kuvitella, että lentokentällä pyörivä reportteri näkisi paljon lentotoiminnan takana tapahtuvaa inhimillistä tapahtumista -mielenkiintoisia persoonia, menetyksiä, kuolemanpelkoa, voitonriemua, ja kaikkea sitä, mikä oikeastaan tekee sodasta mielenkiintoisen aiheen. Toisaalta, TK-miehet liikkuivat rauhattomasti paikasta ja laivueesta toiseen, sillä juttuja täytyi syntyä tasaiseen tahtiin. On mahdollista, että tästä syystä vaikutelmat jäävätkin hieman pinnallisiksi.

Valpas ei ole mikään huono kirjoittaja. Tarkkaillessaan sotatilassa olevaa Karjalaa, kerronta on paikoin hyvinkin mukaansatempaavaa, vaikka välillä repliikeissä on koheltamisen makua. Kirjan suurin ongelma on, että se tahtoo olla vain kokoelma lentäjien yksittäisiä taistelukertomuksia, pyrkimättä juurikaan eheään kokonaiskuvaan. Tämäkin on hyvin ymmärrettävissä, sillä ei kai kenelläkään tuossa vaiheessa voinut olla kovin hyvää kokonaiskuvaa juuri alkaneen sodan luonteesta, ja kotirintamalla oltiin kiinnostuneita kaikenlaisista rintamaraporteista. Tunnelmat olivat hyökkäysvaiheessa vielä hyvät, ja sen vuoksi kirja onkin varsin sopiva kauniisiin kesäaamuihin, kun on hyvä lentosää, kahvin kanssa nautittavaksi. Puutarhatuolissa istuessaan voi hyvällä tuurilla kuulla surinaa idästä.

 

Uolevi Paavolainen, Kun sinitaivas salamoi

Sodan jälkeen kilpa-autoilijana menestyneen Uolevi Paavolaisen kirja on melko kolkkoa luettavaa. Se on tarina Lentolaivue 16:n lentäjien vaarallisista retkistä syvälle vihollisen selustaan. Pääasiassa Gloster Gladiator ja Westland Lysander koneilla suoritettu lentotiedustelu jatkosodan aikana oli rohkeiden miesten hommaa. Gloster Gladiator, eli ”Gelli”, oli jo (talvi)sodan alkaessa hävittäjänä vanhentunut, ja Lysander, jota Suomessa käytettiin jopa syöksypommittajana, oli alunperin suunniteltu yhteyskoneeksi. Kirjan sivut täyttyvät kuolemista ja loukkaantumisista, eikä taistelujen välinen suhteellisen iloluontoinen kirjeenvaihtokaan riitä muuttamaan sitä kuvaa, ettei tiedustelulentäjien asema ollut kadehdittava. On helppoa kuvitella kuinka vähän on tehtävissä, kun yksinäisen Lysanderin ympäröi parvi Airacobria. Sellaisesta voi pelastaa ainoastaan satumainen onni.

Sodan loppuvaiheessa Paavolainen siirrettiin Lentolaivue 28:an, Morane laivueeseen. Lukuunottamatta yksittäisiä sotasaalismoottoreilla paranneltuja Mörkö-Moraneja, oli tämänkin laivueen kalusto täysin vanhentunutta. Pääsy hävittäjiin ei siis merkittävästi parantanut selviämismahdollisuuksia, ja sama tappioiden siivittämä elämä jatkui. Lapinsota armahti pahimmilta taisteluilta, mutta sääolosuhteet olivat sitäkin kurjemmat. Joitakin mukavia kirjeitä lukuunottamatta tarina on melko lohduton, ja sen vuoksi varmasti autenttinen kuvaus näistä vähemmän tunnetuista lentäjistä.

Kuvaava iskulause: ”Lentäminen on välttämätöntä, eläminen ei.”

12.5.1943

Lentolaivue 34:

Torj. lento 6 MT klo. 19.35-20.35 samalle alueelle. Ei kosketusta.
Iltapäivällä laski yksi MT bentsiinin puutteen takia Kymin kentälle.  Lasku onnistui hyvin. Kenttää hyvässä kunnossa 1300m.
Konetilanne 6/1.

Lentolaivue 34, 1. lentue Malmilla:

Sää kirkas. Näkyväisyys yli 20 km. Päivän kuluessa ei vih. lentoja läntisellä Suomenlahdella.
13.55-15.00: PY-30 (vänr. Laakso) IT:n maalilento.

Päivällä hakivat posti- ja lennätinlaitoksen miehet lentueella lainassa olleen AB-aseman (lähetin) pois. Lentue toimii toistaiseksi lainassa olevalla 4 Kw:n lähettimellä. Kuuluvaisuus kohtalainen, joskaan ei erikoisen hyvä.

MT-215:sta tehtiin 50t:n huolto. Lentueessa kunnossa 4 konetta, yksi moottorinvaihdossa.

 

Hans Windin ja Hilkka Saaren häät


11.5.1943

Lentolaivue 34:

Sää: täysin kirkas, näkyväisyys hyvä.

Lentotoiminta: Torj. lento 4 MT 19.15-20.35 Lavansaaren alueelle. Havaittu 21 laivaa käsittävä ryssien laivasaattue matkalla itään, etupää Lavansaaren pohjoispään kohdalla klo 20.15. Laivoista 5 isoa.

Konetilanne 6/1, MT-213 tuli Malmin kentältä (vänr. Pallasvuo) klo 15.30.

Lentolaivue 34, 1. lentue:

Sää yleensä kirkas. Aamulla sumua.

13.50-15.00: PY-30* (luutn. Saalasti) maalilento (it.)
10.10-10-30: PY-30 koelento vänr. Laakso.
15.55 Lähti lähti vänr. Pallasvuo MT 213:lla Uttiin jonne kone palautettiin.
16.30-16.45: 1 MT (luutn. Saalasti) torj. lento.  Eestiluoto(?). Aiheitui JU-88, jonka Freia peilasi paluumatkalla Tallinnaan.

Päivän kuluessa ei yhtään vih. lentoa läntisellä Suomenlahdella.

Lentueella kunnossa 4 konetta. MT-205 moottorin vaihdossa. Uusi moottori tilattu varikolta, mutta ei vielä saapunut.

*VL Pyry

Lentolaivue 24:

16.45-17.45: 9 BW I-153:n suojauslento Lavansaari-Seiskari. Ei erikoista.
19.20-20.20: 16 BW torjuntalento Lavansaari-Seiskari. Kosketus 1:n I-16 bis:iin Lavansaaren luona. Ei tulosta. I-16 bis:ssä oli tason yläpuolella saksalaiset kansallistunnukset, tason alapuolella ei keltaista.
16.00 Kannaksen Ryhmän viestikomentaja eversti Veijola laivueessa käymässä.

10.5.1943

Sumuinen, sateinen ja helteinen päivä. Ilmassa rauhallista.

Lentolaivue 34:n sotapäiväkirjasta:

Sää: Suomenlahdella sumua, sadekuuroja ja pilvistä.
Lentotoimintaa ei ollut.
”Luoto” toiminta valmiina aamulla. Rad. asema RSB toimii Somerissa.
Konetilanne 5/1

Lentolaivue 24:n sotapäiväkirjasta:

Sumua ja sadetta, hellettä 25 astetta varjossa, ukkosta. Ei lentoja.

9.5.1943

Laivue ei saa kosketusta viholliseen. Kymin lentokenttää kunnostetaan, ja suojataan Mannerheimin lentoa Tallinnasta Helsinkiin.

Lentolaivue 34: sotapäiväkirjasta:

Olli Puhakka

Sää: melkein kirkas, hyvä näkyväisyys, voimakas itätuuli.

Lentotoiminta

Torj. lento 4 MT 11.20-12.50 Lavansaaren luo. Ei kosketusta. Konetilanne 4/2.

Kapt. Puhakka kävi lentoteitse  SZ:lla*  tarkastamassa Kymin kenttää.  Kiitorataa käyttökunnossa 1300m. Konekorsujen teko aloitettu.

*Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz eli ”Stigu”

Lentolaivue 34 1. lentueen sotapäiväkirjasta:

Aamupäivällä kirkasta, navakka ja puuskittainen itätuuli. Ip. pilvistä ko. 1000m. Ajoittaisia vesisateita.
Päivän kuluessa ei varmasti todettuja vih. lentoja. Freialla epämääräisiä peilauksia joihin on syytä suhtautua varovasti.

13.55-14.20: MT-207 (luutn. Pekuri) koelento. Koneeseen oli vaihdettu moottori MT 202:sta.

18:45-19.50: 2 MT (luutn. Pekuri ja vänr. Mattila) suojauslento. Suomen Marsalkka saapui ”Hanssin Jukalla” Sveitsistä. Koneet suojasivat Tallinna-Helsinki välillä. Illalla lentueella kunnossa 5 konetta.  1 moottori vaihdossa (moottori tilattu varikolta).

8.5.1943

69 vuotta sitten rauhallinen päivä laivueelle. Päivällä huono sää, muutama hälytys.

Lentolaivue 34:n sotapäiväkirjasta:

Sää: melkein koko päivän täysin pilvistä ja sadekuuroja. Klo 18 maissa ilma kirkastui täysin.

Lentotoiminta

Torj. lento 3 MT klo 19.40-20.40 Suursaaren Lavansaaren alueella. Kohtasivat 3kpl I-153:a joista yhtä pääsivät ampumaan mutta ilman tulosta ennen kuin ne vetäytyivät Lavansaaren suojaan.

Konetilanne 1/5 seuraavana aamuna 2/4

Lentolaivue 34 1. lentueen sotapäiväkirjasta

Sää:  aamupäivällä vaihtelevia ajoittaisia vesisateita. Iltapäivällä selkeää.

4.55: Torj. hälytys kaupungissa aiheutui saksal. ??? torpedoveneestä.
Illalla lentueella kunnossa 4 konetta.
Illalla klo 22.30 torjuntahälytys ja kaupungissa hälytys. Kone lähestyi kaupunkia etelästä mutta ei tullut kaupungin päälle.

7.5.1943

Lentolaivue 34:n sotapäiväkirjasta

Lähtivät Saksaan Erdlingiin Malmin lentokentältä hakemaan 14 uutta MT-konetta laivueelle seuraavat: maj. Luukkanen, kapt. Ervi, Lahtela, luutn. Euramo, Pokela, Myllylä, Lehtonen, Tervo, vänr. Nyholm, lentomest. Tuominen, vääp. Fräntilä, ylikers. Lönnfors, Peltola, kers. Mäittälä, mek. Laine ja Marttila. Matka lentoteitse ”Hanssin Jukalla”. Sää täysin pilvistä, koko päivän, Suomenlahdella erittäin huono näkyväisyys. Toisinaan vähäistä tihkusadetta.

 Lentotoiminta

Torj. lento 1 MT klo 12.30-13.00 Kotkan eteläpuolella, ei kosketusta.
Torj. lento 2 MT klo 15.05-15.35 samalla alueella, ei kosketusta.
Torj. lento 2MT klo 19.35 20.25 edelleen samalla alueella, ei kosketusta.
Konetilanne 2/4

6.5.1943

Lentolaivue 34

Sää: koko päivän melkein pilvistä, korkeus 1500-2000m. Näkyväisyys hyvä.

Lentotoiminta
Torj. lento 2 MT klo 14.35.14.45. Koneet kutsuttiin radiolla takaisin, koska Kymin Ivak:n iv. sanoma osoittautui vääräksi. Torj. lento 2 MT klo 16.30-17.20 Kotkan eteläpuolelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 19.50-20.30 Kotkan eteläpuolelle, ei kosketusta.

8.30 Matkustivat maj. Luukkanen, kapt. Lahtela, luutn. Euramo, Myllylä, Lehtonen ja mek. Laine Helsinkiin lähteäkseen Saksaan noutamaan lisää koneita.

9.30 Siirrettiin rykm:n käskyn mukaisesti MT-206 ja 213 Malmin kentälle, jotta siellä olisi 4 kunnossa olevaa konetta.

21.00 Konetilanne 2/4
Porista saatiin illalla yhteyskoneella tarvittavat työkalut epäkunnossa olevien MT:en kunnostamiseksi. Saksalaiset mekaanikot (3) ryhtyivät aikaisin aamulla töihin.

1. lentue

Sää puolipilvistä, hyvä lentosää. Edelleen hiljaista Suomenlahdella. Vilkasta omaa tied. toimintaa.

9.35-10.00 Luutn. Ervinen ja vänr. Kirjonen toivat MT-206:n ja 213 lentueeseen vahvistukseksi.

Päivän kuluessa koneiden huoltoa. Ei torjuntalentoja. Illalla koneistamme 3 kunnossa, 3 huollossa ja 2 pakattuna korj. lähetettäväksi.