Kuittinen.org

Ihmisiä ja lentokoneita

5.5.1943

Lentolaivue 34

Sää: kirkas, näkyväisyys yli 20 km.

Lentotoiminta
Torj. lento 2 MT klo 5.05-6.10 Suursaari – Lavansaari, ei kosketusta.

Torj. lento 5 MT klo 9.15-10.35 sama alue kuin edellä, ei kosketusta.

Torj. lento 3 MT klo 11.40-12.35 edelleen sama alue, ei kosketusta.

Torj. lento 5 MT klo 16.30-17.55. Ilmataistelu 1 Boston III:n 2 Lagg-5 ja 1 Boston III, 5 Lagg-3, 1 Lagg-5:n kanssa. Vänr. Kirjonen ampui Haapasaaren luona kohtaamansa etelästä tulevan Boston III:n rungon tuleen sekä vasemman moottorin savuamaan joten konetta voidaan pitää tuhottuna. Vänr. Kirjonen jätti koneen 5000 m korkeudessa Suursaaren ja Lavansaaren välillä käydäkseen ryssien hävittäjien kimppuun. Tapasi yhden Lagg-5:n Lavansaaren pohjoispäässä. Sai ammuttua sitä hyvin, se meni syöksyyn ja katosi näkyvistä, pudoten todennäköisesti Lavansaaren pohjoispäähän. Kers. Nuorala lensi vänr. Kirjosen siivellä. Kävi Boston III:a saattaneiden hävittäjien kimppuun, ampui yhden tuleen joka painui syöksyyn kadoten näkyvistä. Tämän jälkeen tiukkaa kaartoa tehtäessä vasen laskuteline tuli aina ulos joten oli pakko irtaantua taistelusta.

Ylik. Erkinheimo tapasi Kotkassa käyneen Boston III:n ja sitä saattamassa olleet 5-6 Lagg-5 ja 3 hävittäjät.  Hyökkäsi Lavansaarten itäpuolella Boston III:n kimppuun, ampui sen tuleen ja se putosi 5-6 km Lavansaaren pohjoispuolelle. Tämän jälkeen hän ampui Lagg-5:sta, josta tuprahti voimakas savujuova ja se painui jyrkkään syöksyyn 800 m:n korkeudesta ja putosi 2 kilometriä Lavansaaresta pohjoiseen. Somerin iv. asema 1/2:n ja 1/1:n syöksyvän mereen Lavansaaren pohjoispuolelle.

Torj. lento 5 MT klo 18.35-19.50 samalle alueelle, ei kosketusta.

12.10 Maj. Haaki Ilmav. E:sta tiedotti että uusien koneiden noutajat lähtevät Saksaan 7.5. klo 6 aamulla Malmin kentältä. Helsingissä oltava 6.5. kuluessa.

20.30 Saapui R3-koneella Porista kaksi saksalaista moottorimekaanikkoa korjaamaan koneissamme esiintyneitä vikoja. Heillä ei ollut tarpeellisia työkaluja mukana.

21.30 Rykm:n käsky kahden MT:n siirtämisestä Malmille jossa tulee jatkuvasti olla 4 konetta.

Konetilanne 4/4

12.10 Luutn. Pokelalle sattui moottorihäiriö ollessaan torjuntalennolla Malmin kentältä, päästen kuitenkin kentälle takaisin, mutta laski laskutelineet sisässä jolloin potkuri, jäähdyttäjä ja moottori vaurioituivat. Kone MT-205 joutuu tehtaalle korjattavaksi.

1. lentue

Sää vaihteli täysin pilvisestä selkeään. Päivän kuluessa ei yhtään vih. lentoa Suursaaren länsipuolella. Vilkasta omaa tied. toimintaa.

11.55-12.10 MT-205 (Pokela) torj. lento Estiluoto. Aiheutui Ju-88:sta joka palasi idästä pitkin rannikkoa. Lennon aikana leikkasi kampiakselin takalaakeri kiinni. Kone teki pakkolaskun kentälle vatsalleen. Moottorista katkesi takimmaisten sylinterien kiertokanget rikkoen moottorin kannen. Muuten laskussa vaurioitui ainoastaan potkuri ja jäähdyttäjien pellitykset.

Konetilanne lentueella huono, kunnossa 1, huollossa 2, korjauksessa 3.

4.5.1943

Lentolaivue 34

Sää: melkein kirkas, näkyväisyys keskinkertainen autereen takia.

Lentotoiminta
Torj. lento 2 MT 5.40-6.40 Suomenlahdelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT 6.20-6.45 Suomenlahdelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 9.40-1o.55 Suomenlahdelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 10.20-11.40 Suomenlahdelle. Ilmataistelu 8-12 Lagg-3 häv. vastaan. Lentomest. Turkka ampui alas yhden, joka putosi 6 km. Lavansaaresta länsiluoteeseen. Vääp. Jutila ampui alas kaksi, toinen putosi melkein Lavansaaren länsirannalle, toinen 10-15 km Suursaaresta etelään.

Torj. lento 2 MT 11.05-12.30 Suomenlahdelle. Ilmataistelu 2 Lagg 3:sta vastaan. Luutn. Karhila ampui alas molemmat jotka putosivat Inon(?) edustalle mereen. Vänr. Pallasvuo hyökkäsi 2:n Lagg-5:n kimppuun joista toista pääsi ampumaan niin että isoja peltipaloja sinkoili moottorin kohdalta. MT:n aseiden vaikutuksen huomioiden voidaan konetta pitää tuhoutuneena. Vänr. Pallasvuo ei voinut seurata ampumansa koneen liikkeitä, koska Lagg 5 ahdisti häntä.

Torj. lento 4 MT klo 13.00-15.05 Suomenlahdelle. Ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 15.50-17.00 Suomenlahdelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 19.35-20.30 Suomenlahdelle. Johtuen vihollisen koneiden mahdollisuudesta päästä yllättämään, on ollut pakko lähteä liikkeelle jo surinoittenkin perusteella, josta johtuu moni turha lento. Yleensä oli ryssien lentotoiminta vilkasta päivän kuluessa. Ettei useampaa kuin kuusi konetta saatu alas vaikutti etsintää vaikeuttava autere sää sekä huono konetilanne 4/4.

Aamupäivällä luutn. Forsten LE:stä vaati suojaustehtävään jatkuvaa partiointia, esittäen vaatimuksen kolmeen otteeseen tiukassa äänilajissa. Tähän ei kuitenkaan voitu suostua rykm:n kiellon sekä konepuutteen vuoksi.

1. lentue

 Sää melkein kirkas. Tuuli W. Päivän kuluessa vilkasta omaa tied. lentoja Suomenlahdelle. Ei todettu yhtään vih. lentoa Suursaaren länsipuolella.

5.20-5.40 MT-212 (Ervi) torj. lento Estiluoto.
MT-205 (Tanner) torj. lento Estiluoto.
Hälytys aiheutui saksal. Ju-88:sta joka palasi tied. lennolta pitkin Suomen rannikkoa idästä länteen.

9.45-10.10 1 MT (kers. Leino) torj. lento Estiluoto. 1 PE-2 kierteli Suursaaren  seudulla.

14.45-15.00 MT-215 (Peltola) koelento.

13.40-15.30 PY-30 (Mattila) it:n maalilento.

Ilmari Juutilainen – Punalentäjien kiusana

Punalentäjien kiusana on kirja jonka olen vuosien varrella lukenut luultavasti neljä-viisi kertaa. Jostakin syystä palaan siihen säännöllisesti uudelleen, vaikkei se kenties kirjallisten ansioidensa puolesta olekaan ilmasotakirjojen parhaimmistoa.  En tiedä onko Juutilaisella ollut apunaan haamukirjoittaja, mutta teos on jäänyt melko puhekieliseksi, paikoin hiukan tökeröksi. Sotakirjaksi se on epätavallisen keveän oloinen, mutta se ei johdu aiheesta vaan kertojasta. Vakavuus ei kuulunut Juutilaisen persoonaan, eikä hän ilmeisesti rasittanut mieltään ajattelemalla liikaa sodan rujoa puolta. Hänelle tuntuivat sodan sävelet olevat selvät, eivätkä ne murehtimalla miksikään muuttuneet.

Punalentäjien kiusana on kiinnostava kirja ainakin sen vuoksi, että sen kautta voi päästä käsiksi siihen millaisesta ihmisestä tulee hävittäjä-ässä. Samat ominaisuudet lienevät universaaleja kaikenlaisille menestyneille sotilaille. Jos tutkiskeltaisiin kaikkien Mannerheim-ristin saaneiden persoonallisuutta, luultavasti löydettäisiin paljon saman tyypin miehiä. Lentäjien kohdalla kuulee useimmiten mainittavan sellaisia ominaisuuksia kuin urheilullisuus, rohkeus, tarkkanäköisyys, ampumataito sekä hyvä tuuri. Ihminen ei ole kuitenkaan vain lista ominaisuuksia, vaan kokonaisuus, jossa synnynnäistä lahjakkuutta, oikeanlaisia luonteenominaisuuksia sekä omaa kiinnostusta ja innokkuutta on oltava sopivassa suhteessa. Juutilainen mitä ilmeisimmin oli tällainen henkilö.

Kirjan huolettoman kerronnan alle helposti hautautuu se, että Juutilainen oli erinomaisen taitava lentäjä, joka otti taistelussa vakavasti oman turvallisuutensa. Hän ei mennyt tilanteisiin, jotka olivat epäedullisia. Hän ei siis ollut rämäpää, toisin kuin monet menestyneet lentäjät.  Kertoman mukaan hän tarkasti koneensa aina ennen lentoonlähtöä lähes epäluuloisen oloisena, kuin ounastellen mekaanikon unohtaneen jotakin. Hänen lentotaitonsa oli mainio, muttei ainoastaan ohjaajana, vaan hän hallitsi taistelutaktiikan ja tunsi sekä oman että viholliskoneiden suoritusarvot. Tähän tietämykseen nojaten hän saattoi voittaa vastustajansa oveluudella, esimerkiksi lentää nousukaarrossa aivan sakkausrajalla, tietäen takana olevan viholliskoneen suorituskyvyn, ja luottaen siihen että vihollinen ennakkoa ottaessaan väistämättä sakkaa. Tällainen kylmäpäinen ja laskelmoiva suhtautuminen lienee ominaisuus, joka helposti ilmataistelun melskeessä katoaa kokeneiltakin lentäjiltä.

Hermojen hallinta ja rohkeus kulkevat käsi kädessä. Juutilainen itse kuvaili kilvoitteluaan niin, että silmäillessään tilannetta ja pohtiessaan uskaltaisiko johonkin paikkaan mennä, hän yhtäkkiä huomasi olevansa jo menossa. Takaisin kääntyminen oli myöhäistä.  Sodan loppuvaiheessa hänelle uskottiin tärkeitä tiedustelutehtäviä, kun oli pakko lähettää lentäjiä keskelle todella raskasta ilmatorjuntaa. Se vaati lentäjältä kykyä toimia todellisen ilmatorjuntahelvetin keskellä ja samalla tehdä tiedusteluhavaintoja. Kaikkein eniten tietysti vaadittiin onnea.

Juutilaisen peuhakaveri Peggy Brown

Luonteen mielenkiintoista ristiriitaa kuvaa se, ettei hän toisaalta kyennyt aina peittämään poikamaista innokkuuttaan. Joppe Karhunen kuvaa kirjassaan Ujeltavat potkurit, kuinka Juutilainen on itkuun pillahtamassa, kun hän myöhästyy hälytyslennolta metsästysreissun vuoksi. Ottaa niin koville jäädä maahan. Samassa kirjassa Juutilainen peuhaa päivystysvuorojen välissä tuntikausia koiran kanssa, kun muuta aktiviteettia ei ole tarjolla. Voi kai huoletta sanoa, että hän oli kaikkea muuta kuin vakavamielinen hahmo. Huolettomuus auttoi häntä sopeutumaan sodan todellisuuteen niin hyvin, että rauhan tultua hänellä oli vaikeuksia sopeutua tavalliseen arkeen.

Jos Juutilaista voi käyttää esimerkkinä erinomaisesta hävittäjälentäjästä, sellainen näyttäisi muodostuvan yksittäisten ominaisuuksien sijaan eri ominaisuuksien suhteesta. Hävittäjä-ässän täytyy olla yhtä sun toista, muttei mitään liikaa eikä liian vähän. Hänen täytyy kyetä olemaan rohkea, varovainen, huoleton, vakava, impulsiivinen, punnitseva, poikamainen, täysikasvuinen ja niin edelleen, aina tilanteen vaatimalla tavalla. Noita ominaisuuksia punnitaan ilmataistelussa jatkuvasti. Täytyy käydä rohkeasti ja epäröimättä taisteluun. Täytyy olla varovainen, ettei menetä keskittymiskykyään ja tule yllätetyksi. Täytyy olla tarpeeksi hullu leikkimään hengellään sellaista leikkiä, jossa sattuma pelaa kohtuuttoman suurta roolia. Täytyy olla järjissään, punnittava koko ajan mielessään seuraavaa siirtoa, seurattava korkeutta, polttoainetta, lämpötiloja, panosmääriä.

Monet lentäjäelämäkerrat ovat mielenkiintoisia jo sen vuoksi, että niiden päähenkilöt ovat niin omaperäisiä sodan ulkopuolellakin. Sellaista sinnikkyyttä ja peräänantamattomuutta kuin vaikkapa Hans-Ulrich Rudel tai Douglas Bader edustivat, tarkkailee mielellään inhimillisestä näkökulmasta ilman sotahistoriaakin. Suomalaiset lentäjäelämäkerrat kärsivät mielestäni usein siitä, että ne joko antavat liian silotellut kuvan ”sankarilentäjistä”, tai vielä yleisemmin, eivät sanallakaan mainitse lentäjän yksityiselämästä tai puutu tämän luonteeseen tavallisena ihmisenä. Mm. saksalaiset osaavat tämän paljon paremmin. Juutilaisestakin puuttuu kirja, joka käsittelisi häntä kokonaisena ihmisenä. Monet sotakirjailijat kai ajattelevat, että myöntämällä sotilaiden inhimillisyyden, he jotenkin tahraisivat heidän sankaruutensa. Samalla jää ymmärtämättä se, kuinka kirjoitetaan hyvä kirja.

Muistelen Punalentäjien kiusana olleen ensimmäinen ilmailukirja, jonka olen koskaan lukenut. Silloin se kärpänen puri. Jotakin hienoa tässä kirjassa siis on, eikä tämäkään lukukerta varmastikaan ole viimeinen.

3.5.1943

Lentolaivue 34

Sää: kirkas, näkyväisyys hyvä.

Lentotoiminta
Suojauslento 2 MT klo 4.50-6.10 Suursaaren – Lavansaaren alueelle. Kapt. Puhakka ampui alas Boston III – pommikoneen klo 5.45 Lavansaaresta n. 15-20 km länteen. Saksalaiset vartioalukset totesivat alasampumisen. Hyökkäyksen alussa pääsi myös vääp. Jutila vähän ampumaan.

Torj. lento 2 MT 6.10-7.35 Kotkan eteläpuolelle. Ei kosketusta. Suojauslento 2 MT klo 7.00-8.15 Suursaaren alueelle. Kapt. Puhakka ja luutn. Evinen kävivät n. 1/2 tuntia ilmataistelua 5-7 I-153:n kanssa Lavansaaren läheisyydessä, saaden pariin koneeseen osumia. I-153 on MT-koneelle liian ketterä. Lavansaaren it tuki tehokkaasti omia koneitaan. Kävi selväksi, että ainoa keino saada I-153 alas on päästä se yllättämään.

19.30 Luutn. Forsten soitti ilmoittaen huomenna suojaustehtävän jatkuvan josta lähempi ilmoitus myöhemmin.

12.05 Laakso MT-210:llä teki laskun liika pitkäksi. Kone meni ojaan, särkyen pahoin.

Torjuntalento 3 MT kello 11.20-12.15 Suursaaren alueelle ja Lavansaareen, ei kosketusta.

Torj. lento 3 MT klo 12.40-13.10 samalle alueelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 13.45-14.55 edelleen samalle alueelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 16.30-17.30 edelleen samalle alueelle, ei kosketusta.

Torj. lento 4 MT klo 19.15-20.05 Kotkan eteläpuolelle, ei kosketusta. Edelläm. tuloksettomat lennot aiheutuivat I-153:ien tai yksinäisten PE-2:n lennoista jotka tavallisesti puikkelehtivat Lavansaaren suojaan.

11.50 Vääp. Fräntilältä syttyi MT-207 laskun jälkeen rullauksessa tuleen, ehtien ennen sammuttamista turmeltua jonkin verran (moottorin putkisto). Tämän jälkeen 1/Le.Lv. 34:ssä enää 3 käyttökelpoista MT-konetta. Konetilanne Utissa illalla kunnossa 4, epäkunnossa 4. MT-204:n moottoria täytyi ryhtyä vaihtamaan uuteen sen aamulla Boston pommikonetta vastaan käymässä taistelussa ja rullauksessa ahtimeen menneiden kivien aiheuttamien vaurioiden vuoksi.

23.00 Rykm:n tiedoitus ja käsky ”Turunmaan” pelastustöiden suojauksesta 4.5.43. Pelastusalus (Mursu) saapuu Kotkan edustalle 4.5. keskipäivällä. Suojaus hälytysten perusteella, ei partiointia.

126 it. kkj (aseet: 2 kpl 2 m/m + 2 kk:iä) saapui iltapäivällä Uttiin laivueelle alistettuna.

1. lentue

Sää kirkas, tuuli W, hyvin navakka päivällä 7-10 Beaufort, puuskittainen.

Ap: vilkasta omaa tied. Suomenlahdella.

11.22 1/2 PE-2 Suursaaresta länteen.

11.30-11.55 MT-207 (vääp. Fräntilä) torj. lento Estiluoto.

11.30-12.05 MT-210 (vänr. Laakso) torj. lento Estiluoto. PE-2 kääntyi itään. MT-207:n moottorin ruiskupumpun pääputken liitos vuoti runsaasti bens. lennolla. Kone kutsuttiin takaisin radiolla. Vääp. Fräntilä laski hyvin kentälle bens. suihkusta huolimatta. Kone syttyi tuleen maassa rullatessa. Palokunta (saksal.) sammutti palon. Koneesta vaurioitui moottorin alapelti, öljyjäähdytin ja alaputkisto.

MT-210:n vänr. Laakso suoritti laskun 2 radalle liian suurella nopeudella ja väärin arvioiden liukumatkan kone meni kovalla vauhdilla yli kiitoradan. Pyörät ottivat maahan vasta 300 m. ennen kiitoradan loppua, josta pomppasi, ja 150 m. ennen radan loppua yritti jarruttamalla saada koneen pysähtymään sillä seurauksella, että kone meni yli, törmäten vastakkaisen valtaojan penkkaan vaurioituen pahoin. Moottori katkesi nokasta, vas. siipi ruhjoutui ja laskuteline murtui.

13.45-14.10 1 MT (Peltola) torj. lento Estiluoto, ei erikoista.

Konetilanne huono. Kunnossa 2 MT. Korjauksessa 3, huollossa 1. Näistä on MT-202, MT-210 läh. Kuorevedelle korjattavaksi.

2.5.1943

Lentolaivue 34

Sää: koko päivän kirkas, näkyväisyys erinomainen.

Lentotoiminta
Suojauslento 2 MT klo 4.20-5.20 ei kosket.
Suojauslento 2 MT klo 6.40-7.45 ei kosket.
Suojauslento 2 MT klo 8.50-9.50 ei kosket.

Torj. lento 6 MT klo 10.00-11.15 Suursaaren – Lavansaaren alueelle. Viholliskoneet 5 PE-2, 5 IL-2, Lagg-5, Lagg-3, Spitfire ja I-153 hävittäjiä suojanaan, pommittivat sotalaivojamme Haapasaarella. Luutn. Evinen kohtasi muodostelman 5 PE-2, 6 Lagg-5 hävittäjää, joista n. klo 10.20 ampui alas yhden Lagg-5. Kone putosi n. 10-15 km Lavansaaresta luoteeseen. Lisäksi hän ampui Lavansaaren itärannalla yhtä Lagg-3:a joka luultavasti tuhoutui myös. Vääp. Lehtovaara kohtasi 7 Lagg-5:sta joista ampui Lavansaaren luoteisrantaan alas yhden n. klo 10.35. Kiväärihäiriön takia hänen oli poistuttava taistelusta.

Torj. lento 1 MT klo 14.40-15.20. Ei kosketusta. I-153:t kiertelivät merellä, mutta pääsivät laskeutumaan lavansaareen.

Torj. lento 2 MT klo 17.30-18.30 Suursaaren – Lavansaaren alueelle, ei kosketusta.

Torj. lento 2 MT klo 18.50-19.50 samalle alueelle kuin edellä, ei kosketusta.

Torj. lento 3 MT klo 19.50-20.50 edelleen samalle alueelle, ei kosketusta.

15.55 LE:n yhdysupseeri luutn. Forsten soitti ja pyysi suojausta 3.5.43 klo 5.00 lähtien, uponneen tykkivene ”Turunmaan” nostamis ja länteen kuljettamistöiden ajaksi. Ajoittainen partiointi ja tehostettu hälytysvalmius. Pyyntöön suostuttiin.

1. lentue

Sää kirkas.

5.08 Tuli surinaa länteen Suursaaresta.

5.10-6.00 2 MT (Pokela, Lyly) torj. lento Estiluoto.

6.35-6.55 1 MT (Lyly) torj. lento Estiluoto.

8.58 Freija peilasi koneen 39 km. Stadi klo 5.

8.59 Söderskär kuuli surinaa etelästä.

9.00-9.35 2 MT (Tuominen, Lehto) torj. lento Estiluoto. Vih. kone korkealla. Lentom. Tuominen lähti Helsingin et. puolelle takaa-ajoon ja näki koneen 6000 m:ssä menossa länteen. Hän tavoitti koneen ennen Porkkalaa ja ampui pyrstö kk-ampujan. Kone oli lentovene. Tykillä ampui n. 35 laukausta, jolloin tykki meni jamaan. Hylsynkanta murtui. Pikkupyssyillä ampui moottorit tuleen keskellä Suomenlahtea, koneen kääntyessä kaakkoon. Ryssien lentovene paloi ja tuli alas 6000 m:stä hajoten kahtia alastullessaan. Kone oli nopea, tuntematonta tyyppiä oleva luultavasti Saro Lerwick. Putoamispaikka 116 d5.

10.25 Oli erittäin vilkasta Lavansaaren – Haapasaaret alueella. Siellä oli PE-2:ta, IL-2:ta Lagg-3 sekä 5:ttä.

10.35-11.30 2 MT (Ervi, Lehto) torj. lento Suomenlahti – Lavansaari. Ei erikoista. Ilmataistelut olivat ohi sinne tultaessa.

13.28 1/2 Helsingin et. puolella.

13.30-14.20 2 MT (Ervi, Laakso) torj. lento Estiluoto ja Helsingin et. puoli. It näki kiintopallon korkealla, joka kuitenkin osoittautui tähdeksi, joka ei liikkunut. Surina aiheutui taas laivasta joka Helsingin kaakkoispuolella.

12.50-13.30 PY-30 (Tuominen, Lyly) Hki-Utti.

14.50-15.30 PY-30 (Lyly) Utti-Hki.

Kone vei varaosia öljynjäähdyttimen ym. tuoden meille varaosia ja avaimia.

1.5.1943

Lentolaivue 34

Sää: iltaan saakka täysin pilvistä, sateista ja näkyväisyys huono.
Klo 9.00 ilma kirkastui pilvettömäksi. Lentotoimintaa ei ollut.

10.50 Le. R3:n käsky Ko. sanomana lv:lle yhdessä Le. Lv. 24:n kanssa suojata kaapelin laskua Haapasaari – Suursaari linjalla 1.5. klo 17.00-19.00 ja Suursaari – Tytärsaari linjalla 2.5.43 klo 6.00 iltaan saakka. Tehtävä suoritettava ajoittaisella partioimisella ja pitämällä koneet tukikohdassa suuressa valmiudessa.

13.15 Kapt. Lahtela sopi ev. luutn. Magnussonin kanssa, että 2.5.43:n tehtävä suoritetaan siten että Le. Lv. 34 vastaa suojauksesta klo 9.00-12.00 ja 15.00-18.00. Muina aikoina Le. Lv. 24.

16.30 Lr:n yhdysupseeri luutn. Forsten ilmoitti että vastoin aikaisempaa tietoa kaapelin lasku loppuu jo 2.5. klo 6. Täten suojaustehtävä jää melkein kokonaan pois.

1. lentue

Sää pilvinen 0.5 10/10, paikoitellen sadekuuroja, pilvikork. 300-500 m., näkyv. 10-40 km.

14.00-14.20 PY-20 (Tuominen) koelento. Kone kunnossa.

Ryssä lensi vanhan tapansa mukaan Haapasaarten ympärillä.

14.45 tuli surina länteen.

14.45-15.15 2 MT (Pokela, Lyly) torj. lento Estiluoto.

4.4.1943

Laivueen päiväkirjassa ei merkintää.

1. lentue

5.40-6.55 2 MT  (Tervo, Peltola) torj. lento Eestiluoto – Tallinna – Suursaari. PE-2 aiheutti lähestymisellään hälytyksen, kone meni Viron rannikkoa myöten häviten Viron mantereelle. Helsingin etäisyysmittari seurasi konetta, mutta kadotti ja seurasi sen jälkeen omaa MT-konetta antaen viestejä oman koneen liikkeistä – sattuuhan sitä erehdyksiä!

3 Tsaikkaa lensi samanaikaisesti Kotkan vesillä.

10.05 Hki torj. häl. saksal. Me-109:en takia jotka partioivat Porkkalan(?) ulkopuolella. Myös PE-2 liikkeellä Viron rannikolla.

10.15-11.05 1 MT (Tuominen) torj. lento Eestiluoto.

10.30-11.10 1 MT (Mäittälä) torj. lento Eestiluoto.

Vih. ei tavattu, eikä se tullut Helsingin läheisyyteen.

15.05-15.50 (Kapt. Kokko VL:lta) suoritti kokeilulentoja MT-koneella. Nousu- ja laskukokeita.

17.00 taas PE-2 tulossa Helsinkiä kohti. Kiersi kaupungin pohjoispuolitse pois. Edullinen pilvikatto. Pilvet 3:ssa kerroksessa.

17.05-18.05 2 MT (Fräntilä, Mäittälä) torj. lento Suomenlahti.

17.30-18.25 1 MT (Ervi) torj. lento Suomenlahti – Lavansaari. Vih. ei tavattu vaikka havaittiin eri pilvikerrokset.

Saksal. Me-parven johtaja Obelt. Haala(?) ilm. etteivät he enään tarvitse radiolähetintä, koska saavat viestit (ivak.) suoraan Tallinnasta. Toiseksi syyksi ilm. saksalaiset viitsi?! virittää radioitaan joka päivä tarkkaan oikealle kj. luvulle, koska kuulevat (huonolla virityksellä) muutenkin oman laivaradion puheen. Omapa on asiansa!

3.4.1943

Lentolaivue 34

15.30 Majuri Ehrnroothin hautaus Helsingissä, laivueesta runsas edustus.

Kenttä edelleen kelirikossa vaikkakin lumi melkein kokonaan sulanut. Vettä kerääntynyt runsaasti notkopaikkoihin pitkällä kiitoradalla.

1. lentue

6.50-7.40 2 MT (Juutilainen, Lönnfors) torj. lento Estiluoto. Surina aiheutui luultavasti Ju-88:sta joita lentelee kirkkailla ilmoilla päivittäin pitkin itäistä Suomenlahtea.

7.50-8.20 1 MT (Juutilainen) torj. lento Estiluoto. Taaskin Ju-88 aiheutti omavaltaisella lennollaan Suomen rannikolla hälytyksen.

9.15-10.25 ja 10.50-11.55 1 MT (kapt. Kokko 1/L:lta) suoritti nopeusajon Tampereen nop. radalla. Nopeusmittarin osoitus keskimäärin 520-530 km/t pintanopeutena.

10.10-10.45 1 MT (Lönnfors) torj. lento Estiluoto. Surinaa Suursaaresta länteen. Ryssä ei tullut. Lentää mieluummin Viron rannikolla – onkin syytä!

15.30 Le. Lv. 34:n komentajan majuri Erkki Olavi Ehrnroothin hautajaiset Helsingissä Hietaniemen kappelissa. Kunniavartiossa kapt. Lahtela ja Puhakka, luutn. Euramo ja Erinen.

Ilmav. komentaja, eri rykm. kom. ja laivueiden VL:n Irk:n ka JPL:n edustajat läsnä, laskien seppeleen.

Le. Lv:n seppeleen laski maj. Luukkanen, vääp. Fräntilä, ja mek. Marttila.

Maj. Luukkanen ja kapt. Tanskanen kävivät tarkastamassa 2.4.1943 Malmilla olevaa lentuetta. Prüfer Schinköthe tuli Porista tark. moot. vaihtoa.

1.4.1943

Lentolaivue 34

8.30 Maj. Luukkanen ja kapt. Tanskanen komennukselle Helsinkiin ja Malmille lentokentälle vastaanotto, tarkastus- ja järjestelyasioissa. Tutustuttiin 1/Le. Lv. 34:n torjuntajärjestelmään. Ilmav. E:ssa viestiosassa sovittiin seur. asioista: Suora yhteys heti Kymin Ivak:iin kytkemällä laivueen lentojohdon puhelin rinnan Kouvolan Ivak:in puh:n kanssa. Lähipäivinä tiedustelu Kymin kentälle tarkoituksena lopullisesti määrätä viestiyhteydet. Lisää viestihenkilöstöä laiv:een, koska saatavien radioasemien suuri lukumäärä tätä vaatii. Lähiaikoina Laivueeseen seuraavat radioasemat: 2 RSB-asemaa, Hellberg-asema ja yksi tehokas vastaanotin. Sovittiin E/Le. R. 5:n kanssa meripelastuksen järjestämiseksi. Komennus päättyi 4.4.43 klo 16.00 jolloin paluu Uttiin.

1. lentue

 Sumuista, sateista, merellä näkyvyys 5-6 km, pilvikorkeus 800 m. Mantereella huonoa, 100-300 m. korkeus, näkyv. 2-3 km.

7.25-7.45 1 MT (Lönnfors) torjuntalento Estiluoto. Moottori leikkasi kiinni 8 min. lennon jälkeen Estiluodon et. puolella merellä. Savua ja öljyä tuli ohjaamoon, eikä ylik. Lönnfors savun takia nähnyt mikä vika olisi ollut mittareiden perusteella. Moottori äkkiä oli jytkäyttänyt ja sen jälkeen kuului kilinää ja savua tuli edestä vas. ahtimen puolelta. Ohjaaja aikoi hypätä, mutta koska tulta ei ollut ohjaamossa lensi hän liukua 2000 m:stä kentälle päin. Loppumatkalla käyttäen moottorin ahtop. 1.0 ja nop. ollessa280 km/t tuli kentälle ja suoritti onnistuneen laskun. Erittäin hyvä suoritus ylik. Lönnforsilta. Maassa tiedettiin että 2 ja 8 syl. kiertokanget olivat tulleet sivuista ulos. Öljynpaine oli normaali, samoin lämpö 70°C

8.05-8.30 1 MT (Nyholm) torj. lento Estiluoto. Ei erikoista kummallakaan lennolla ryssien suhteen. Sää edelleen pilvistä ja sateista.

17.27 ilmoitti Helsinki surinaa etelästä. Estiluoto näki koneen menossa -> 17.28 1500m., luultavasti PE-2.

17.30-17.55 2 MT torj. lento (Fräntilä, Peltola) lähtivät heti perään, mutta eivät tavanneet. Ryssä häipyi pilviin, eikä sitä löytynyt.

MT-207 moottoritutkijalautakuntaan määrättiin maj. Korvanen (Ilmav. E.) ja luutn. Tervo, konemest. Kiviniemi. Lautakunta ryhtyi tutkimaan vaurion syytä.

Tilattiin Porin Feldluftparkista uusi moottori laivueen kautta. Porista tulee koekäyttäjä Shi(??)köthe valvomaan moottorin vaihtoa.